Liikuntapalvelut liikuttavat - myös tunteita

Pirkkalainen 9.12.2020

Kuntien tehtävänä on luoda edellytykset liikunnalle järjestämällä eri kohderyhmille tasapuolisesti ja tarpeiden mukaisesti terveyttä edistävää liikuntaa. Tämä sujuisi jatkossa ilman yllättäviä käänteitä, mikäli kunnassamme olisi pitkän tähtäimen liikuntaohjelma. Sen avulla päättäjät voisivat muodostaa näkemyksen sekä nykytilasta että tulevaisuuden tarpeista. Toiminnasta tulisi ennustettavaa, kykenisimme reagoimaan uusiin tarpeisiin ja liikkumisen muotoihin joustavammin.

Pitkän tähtäimen liikuntaohjelma mahdollistaisi myös kokonaistaloudellisen ja kestävän rakentamisen. Sekä koulut että seurat voisivat suunnitella toimintaansa vuosiksi eteenpäin. Ja ennen kaikkea välttyisimme haasteellisilta päätöstilanteilta jatkossa, kun kaikki vaihtoehdot on selvitetty valmiiksi. Tämä edellyttää joustoja maapolitiikkaan, yksityisten maita pitäisi voida kaavoittaa tilanteessa, jossa kuntalaisten etu sitä vaatii.

Toimivat, monipuoliset ja saavutettavat liikuntapalvelut vaikuttavat oleellisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentävät sote-kustannuksia. Liikkumattomuuden kustannukset Pirkkalassa ovat UKK -instituutin selvityksen mukaan n. 14 miljoonaa euroa. Kysymys ei ole pelkästään kustannuksista, kyse on myös yksittäisten kuntalaisten elämänlaadusta.

Moniongelmaiset, päihde- ja mielenterveyspotilaat ja ikääntyneet – heidän mahdollisuutensa osallistua maksullisiin liikuntapalveluihin ovat rajallisemmat. Kun palvelujen rahoitus siirtyy kunnalta käyttäjille itselleen, jäävät ne kuntalaiset, jotka kipeimmin liikuntaa tarvitsevat, usein ulkopuolelle. 10 % väestöstä kerryttää 90 % terveyskustannuksista ja kyseessä on usein juuri se ryhmä, joka eniten tukea liikkumiseensa tarvitsee. Tämän vuoksi on tärkeää, että kunnalla säilyy ohjaus liikuntatoimesta, vuorojen jakamisesta ja tasapuolisuudesta. Liikuntapalvelut tulisi olla kaikkien saatavilla iästä, varallisuudesta, taidoista tai liikunta-aktiivisuudesta riippumatta.

Tutkimusten mukaan ihmiset yleensä liikkuvat lähellä omaa kotia. Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen kävelymatkan päähän on varmin tapa saada väki liikkeelle. Erityisesti heidät, joiden motivaatio tai mahdollisuus siirtyä autolla tai bussilla harrastuspaikkaan ei riitä. Sen vuoksi liikuntapaikat pitäisikin hajauttaa.

Kunnanhallituksen päätöksellä nykyistä liikuntahallia ei pureta vaan sen viereen tulee lisätiloja. Nämä palvelevat koulun liikuntatarpeita ja iltaisin muuta väkeä. Tämä ratkaisu mahdollistaa joko jäähallin viereen tai Loukonlahteen (tai molempiin) yksityiselle yrittäjälle mahdollisuuden tarjota perusliikunnan lisäksi monipuolisuutta, jota kipeästi tarvitsemme.

Mikään ei estä kuntaa ostamasta esimerkiksi sulkapallovuoroja yksityiseltä päiväaikaan. Liikuntaseteleitä tarjoamalla työttömille, eläkeläisille ja pitkäaikaissairaille tulisi tiloille käyttöä myös päiväaikaan. Terveysviranomaiset voivat kirjoittaa liikkumisreseptejä. Myös kotiäidit mieluusti lähtisivät harrastamaan, mikäli talo tarjoaisi lapsille omaa tekemistä ja vaikkapa lastenhoitoa. Tällaisesta palvelusta olisivat monet valmiit maksamaan ylimääräistä.

Panostaminen kuntalaisten perusliikuntaan ei ole kustannus, se on investointi, jolla tulevaisuuden menoja hillitään.