Varhainen tuki sitä kipeimmin tarvitseville

Aamulehti: 31.10.2018

Suomeen tulijoiden työllistymisestä Shaidul Kazi  (AL 27.10) korosti kielen oppimisen tärkeyttä ammattitaidon ohella. Jotta sinne asti päästäisiin, pitäisi tuen kohdistua jo päiväkoti-ikäisiin.

Opetusministeri  Grahn-Laasonen on vedonnut OECD:n selvitykseen, jonka mukaan kotihoidontuki olisi syynä maahanmuuttajanaisten heikkoon työllistymiseen ja se kannustaa pitämään lapset kotihoidossa. Jos perheessä on useampi lapsi, on suuri houkutus pitää äiti kotona kotihoidon tuen turvin. Tämä varmasti pitää paikkansa ainakin joissakin tapauksissa.

Päiväkodin vaikutus maahanmuuttajalasten kielenoppimiseen on ratkaiseva. Heidän kielitaidossaan on usein puutteita ja integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan heikentyy.

Puutteellinen suomen kielen taito heikentää koulumenestystä ja pärjäämistä yhteiskunnassamme. Eriytyminen suomalaisesta kulttuurista, tiedon saanti ympäröivästä yhteiskunnasta sekä yksipuolinen kommunikointi vain oman kieliryhmänsä sisällä altistaa väärinkäsityksille, mahdollistaa kielteisen asennoitumisen valtakulttuuriin ja on selkeä riski ääriajattelulle. Kyseessä on myös turvallisuuskysymys, kuten olemme muiden maiden virheistä oppineet.

Koulunkäyntiin ja yleensä kotoutumiseen vaikuttaa erityisesti äitien kielitaito, joten heidät tulisi myös saada kieliopetuksen pariin tiiviimmin. Tämä vahvistaisi naisten mahdollisuuksia kotoutua ja päästä työnsyrjään kiinni. Kulttuurisiin asenteisiin on vaikeampi vaikuttaa, mutta yhteiskuntana voimme varmistaa kaikille mahdollisuuden kielen oppimiseen. Joskus on turvauduttava vastikkeellisiin etuuksiin – tai ylimääräiseen kädenojennukseen, jotta varmistamme riittävän kielitaidon oppimisen.

Entäpä jos maahanmuuttajaäiti ei menettäisikään kotihoidontukea laittaessaan lapsensa puolipäiväisesti päivähoitoon? Edellyttäen tietysti, että äiti itse osallistuu perusteellisempaan kielikoulutukseen joko työharjoittelun ohella tai varsinaisessa kieliopetuksessa ja lapset olisivat päivähoidossa?Tämä tukisi sekä äitien että lasten kielitaitoa.

Jos maahanmuuttajanaisille kotihoidon tuki on todellinen kannustinloukku työllistymiseen eikä rohkaise laittamaan lapsia varhaiskasvatuksen pariin, silloin on mietittävä kyseistä ryhmää tukevia ratkaisuja sen sijaan, että leikataan kaikilta kotihoidon tukea.

Useiden tutkimusten mukaan kotihoito on hyvä hoitomuoto alle 3-v. lapsille, mm. kiintymissuhteen kehittymisen ja infektioiden vähenemisen vuoksi. Lisäksi useissa perheissä on halu hoitaa lapsia kotona ja realistinen mahdollisuus siihen tulee turvata. Tämä vapauttaisi päivähoitopaikkoja sitä kipeämmin tarvitseville.

Yhteiskunnan tulee varmistaa kaikille lapsille tasa-arvoiset lähtökohdat. On tosiasia, että on ryhmä lapsia, jotka selkeästi hyötyisivät varhaisesta päivähoidosta. Varhaiskasvatuksessa pitäisikin painopisteen olla niiden tukemisessa, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tuen ja resurssien kohdistaminen riskivanhemmuuteen, erityislasten varhaiseen tukeen sekä maahanmuuttajataustaisiin lapsiin on investointi tulevaisuuteen.

(Kirjoitettu yhdessä Kati Nummensalon kanssa)