4. elo, 2017

Läpinäkyvyys päätöksenteossa lisää luottamusta

Julkaistu: Pirkkalainen 2.8.2017

Kultarannassa kesäkuussa talousnobelisti Holmström tökkäsi yhteiskunnan syvimpiin arvoihin väittämällä, että luottamus ei synny siitä, että lisätään päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Onko läpinäkyvyys määritelty uudelleen vai nähdäänkö länsimainen demokratia kehityksen jarruna?

Luottamus yhteiskunnan rakenteisiin ja toisiin ihmisiin on läntisen demokratian ja yhteiskunnan perusta. Luottamus luo ja ylläpitää solidaarisuutta ihmisten kesken joka puolestaan lisää yhteiskunnan sujuvuutta ja ennakoitavuutta. Kun voimme luottaa siihen, että turvaverkko ei petä ja huomennakin on töitä, uskallamme keskittyä yhteisen hyvän rakentamiseen. Epäluottamus päättäjiä kohtaan lisää turvattomuuden tunnetta. Yhteiskunnallisen kaaoksen ja anarkian vaara lisääntyy luottamuksen rapautuessa.

Yhteisymmärrys ja sopimukseen pääseminen ovat helpommin saavutettavissa, jos pohjalla on luottamus toiseen. Hyvinvointimme kannalta tärkeä seuraus luottamuksesta on sen kyky sitoa yksilöt yhteisöön, perheeseen ja koko yhteiskuntaan. Luottamus on yhteiskunnan liima. Työyhteisössä esimiesten luottamus työntekijöihin kannustaa ja motivoi parempaan suoritukseen. Luottamus ja oikeudenmukainen kohtelu ohjaavat toimimaan vastuullisesti.

Luottamus myös edistää talouskasvua. Hyvinvointimenojen leikkaukset syövät turvallisuuden tunnetta ja näköalattomuus omassa elämässä lamaa halun tehdä työtä yhteisen hyvän eteen. Tuloerojen kasvu nakertaa luottamusta ja sosiaalista pääomaa - joka puolestaan rajaa osan väestöstä marginaaliin. Yksilöiden välinen luottamus on heikkoa voimakkaiden tuloerojen maissa. Erityisesti talous- ja valtaeliittiin kohdistuu syvä epäluottamus, mikä on riski yhteiskunnan rauhalle.

Ilman läpinäkyvyyttä taloudellinen järjestelmä ei toimi, osaoptimointi, epäterve kilpailu ja korruptio yleistyvät jotka puolestaan lisäävät epäluottamusta. Yhteiskunnissa, joissa ihmiset luottavat toisiinsa, ovat myös kilpailukykyisempiä. Tutkimusten mukaan pienet elintasoerot ja mahdollisuuksien tasa-arvo luovat tunteen, että olemme samassa veneessä eikä halua sen keikuttamiseen synny. Luottamuksen rapautuessa palaamme viidakon lakien maailmaan, jossa kukin taistelee oikeuksistaan ja resursseista. Se on taistelu jossa vahvat voittavat.

Luottamus, rehellisyys ja kaiken poliittisen toiminnan läpinäkyvyys eivät saa olla alisteisia yhteiskunnallisille muutoksille eikä niiden uudelleenmäärittely ole valtaapitävien oikeus. Kilpailukykyyn tai valemediaan vetoaminen ei oikeuta päätöksenteon läpinäkyvyyden vaarantamiseen. Päätösten vastustaminen ei nouse tyhjästä.

Päätöksenteon läpinäkyvyys voi kieltämättä olla joskus kiusallista. Se riippuu siitä, minkälaista maailmaa tavoittelemme. Yhteiskunta, missä läpinäkyvyys on itseisarvo, muodostuu hyvin erilaiseksi kuin se, missä päätöksiä tehdään suljettujen ovien takana.