Valinnanvapauden taloudellisia riskejä veronmaksajille

Julkaistu: Satakunnan Kansa 11.8, Ilkka 14.8

Yksityinen sektori starttaa paalupaikalta kilpailutukseen. Julkinen terveydenhuolto ei ole valmistautunut tulevaan kilpailutukseen ja siltä puuttuu tehokas markkinointiosaaminen. Vastaisuudessa palveluntuottajat ovat eri asemassa riippuen kyvystään mainostaa toimintaansa. Hyvä mainos synnyttää ajatuksen paremmasta hoidosta. Jo nyt on vaikea erottaa mainosta ja uutista.

Odotuksemme terveydenhoitoon kasvavat nopeammin kuin verovaroin kykenemme tyydyttämään. Runsas tarjonta, helppo saatavuus ja julkinen rahoitus synnyttävät tarpeita ja palvelujen käyttö tulee lisääntymään, kuten muualla on jo nähty. Sen on huomannut mm. OP vakuutusyhtiö, joka on nyt siirtymässä terveysbisnekseen.

Kenen vastuulle siirtyy menojen säätely?  Muiden maiden valinnanvapaus osoittaa, että markkinat eivät ainakaan siihen pysty. Poliittinen ohjaus palvelee ideologisia tavoitteita, joten poliitikotkaan eivät siihen kykene. Asiakkaat, joilla on toiveita ja tarpeita hoidon suhteen eivät myöskään kykene hillitsemään kustannusten kasvua – paitsi silloin, kun maksavat itse.

Maksukykyisten asiakkaiden omaa rahaa siirtyy tällä hetkellä 2-3 miljardia yksityiselle sektorille, mutta valinnanvapaudessa tämäkin summa tullaan kustantamaan julkisin varoin. Tämä pakottaa nostamaan asiakasmaksuja. Tällainen tulonsiirto koskee kipeästi jo ennestään kuritettuun väestöryhmään.

Yhtiöittämisvelvoite julkiselle sektorille avaa mahdollisuudet sen yksityistämiselle myöhemmin. Lisäksi osakeyhtiön ei tarvitse antaa kaikkea sote- tietoja, joten kustannusten seuraaminen ja läpinäkyvyys kärsivät.

Moniongelmaiset, kalliit ja pitkälliset hoidot ovat tällä hetkellä julkisella sektorilla. Valinnanvapaus ei saa johtaa kermankuorintaan ja hoidolle on määrättävä tuotevastuu. Komplisoitunut lonkkaleikkaus ei jatkossa saa päätyä julkisen sektorin kustannettavaksi.

Oululaisen tutkimuksen mukaan 10 % väestöstä kerryttää 81 % sote-kustannuksista ja siitä 62 % on sosiaalipalveluja. Kuitenkin sote-uudistusta viedään erikoissairaanhoito edellä.Sote-uudistuksen pitäisi keskittyä tuon 10 % ongelmien ennaltaehkäisyyn, jotta todellisia säästöjä syntyisi.

Ruotsi, Yhdysvallat, Tanska, Norja, Portugali, Ranska, Alankomaat ja Saksa ovat maita, joissa valinnan vapaus toteutuu erilaisin menettelyin.  Kaikissa näissä maissa terveydenhoitomenojen osuus BKT:sta oli 2013 suurempi kuin Suomessa. Yhdysvalloissa terveydenhuollon kustannukset olivat jopa kaksi kertaa niin suuret kuin Suomessa.

Muiden maiden esimerkki ei siis tue väitettä, että valinnanvapaus toisi säästöjä. Päinvastoin, lääkärikäynnit ovat lisääntyneet ja kustannukset kasvaneet. Lisäksi valinnan vapaus edellyttää ylikapasiteetin ylläpitoa, sillä asiakasvirrat ovat arvaamattomia eikä tiedetä miten he tulevat valitsemaan.                 

Nyt kannattaisi laittaa järjestelmät ensin kuntoon ja asteittain kokeilla valinnanvapautta. Valinnanvapaus on hyvä renki, mutta huono isäntä.