9. loka, 2021

Arjen apu ajoissa ehkäisee inhimillistä kärsimystä

Julkaistu: Pirkkalainen 15-9.2021

”Sosiaalinen isännöinti ja arjen apu erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille”, tällaisen valtuustoaloitteen tein viime keväänä ja kiitos perussuomalaisille, lähditte mukaan aloitteeseen.

Sosiaalinen isännöinti on matalan kynnyksen palvelua, joka on suunnattu eri syistä elämänhallinnan kanssa kamppaileville ihmisille. Alun perin sitä on käytetty ehkäisemään ja selvittämään vuokra-asumiseen liittyviä ongelmia. Mallia voidaan hyödyntää myös muiden ongelmien ennaltaehkäisyssä, kuten lastensuojelulliset haasteet. Myös ikääntyminen ja sairaudet saattavat aiheuttaa sen, että asukas ei selviydy arjestaan ilman apua.

Yksinkertaisimmillaan apu voi tarkoittaa ajatusten vaihtoa kahvittelun lomassa. Sosiaalinen isännöinti on huolenpitoa lähimmäisestä, vierellä kulkemista. Sitä, ettei jätä toista yksin ongelmien ja hädän kanssa.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheillä arki on usein haasteellista. Avioerojen riski kasvaa perheissä, joissa on vammainen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi – tutkimusten mukaan riski on jopa 28 % suurempi kuin muissa perheissä. Yksinhuoltajuus onkin yleistä. Tukiverkosto on usein kapeutunut ja apua yllättäviin tilanteisiin on vaikea saada.

Kunnan kustannukset kasvavat, kun perheiden hyvinvointi ja toimintakyky kärsivät ja lasten syrjäytymisriski kasvaa. Jos apua arkeen saadaan riittävän ajoissa, voidaan välttyä myös lastensuojelun toimenpiteiltä. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan huostaanotetuista 69 % on neuropsykiatrinen diagnoosi (ns.nepsy).

Tavoitteena on perheiden toimintakyvyn tukeminen, arjen hallinnan vahvistaminen ja ennen kaikkea inhimillisen kärsimyksen lieventäminen haasteellisessa elämäntilanteessa. Toiminnalla on myös kustannusten kasvua hillitsevä vaikutus tilanteessa, jossa valtakunnallisesti lastensuojelun kustannukset ovat reippaassa kasvussa.

Sosiaalisen isännöinnin yksi tavoitteista on tukiverkoston laajeneminen perheille, joiden sosiaalinen kanssakäyminen on usein hyvin rajoittunutta haasteellisen arjen vuoksi. Tukea tarvitsevalle perheelle jo tietoisuus siitä, että on henkilö, jolle soittaa, lisää turvallisuuden tunnetta.

Käytännössä sosiaalinen isännöinti toimii siten, että kunta subventoi isännöitsijälle asumisen kustannuksia, bussikortin/kuntosalille vuosimaksun tms. tilanteen mukaan. Toimenkuvaan sovitaan tietty määrä työtunteja ja kunta ohjaa sosiaaliselle isännöitsijälle perheitä, joille riittää matalan kynnyksen apu. Tarvittaessa isännöitsijä tekee yhteistyötä sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten kanssa.

Toiminta räätälöidään tarpeiden mukaan. Se voi olla kaupassa käyntiä, lasten viemistä leikkikentälle, yhdessä kokkailua tai vain yhteisiä rupatteluhetkiä. Myös ryhmätapaamisia muiden perheiden kanssa voidaan toiveiden mukaisesti toteuttaa elokuvailtojen, retkeilyn tai kävelylenkkien muodossa.

Sosiaalisena isännöitsijänä voi toimia vaikka kotiäiti, eläkeläinen, työtön tai työssäkäyvä, jolloin tapaamiset ja tuki ryhmäläisille tapahtuvat työajan ulkopuolella, etukäteen sovitun mukaisesti.

Perheiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantuessa syrjäytymisriski pienenee. Yhteiskunta myös hyötyy taloudellisesti, kun vältytään raskaimmilta toimenpiteiltä. Varhainen tuki on aina se inhimillisin ja toimivin keino.