20. marras, 2021

Demokratiavajeeseen on puututtava lainsäädännöllä

Pirkkalainen 27.10

Käykö niin, että tulevilla hyvinvointialueilla demokratia voi pahoin? Vallan keskittyminen näyttää olevan vaarana tammikuun aluevaaleissa ja iso osa pienistä kunnista jää todennäköisesti täysin ilman omaa edustajaa samalla kun keskuskaupungit saavat selkeän äänivallan. Lainsäädäntöä muuttamalla voidaan hälventää huolta palvelujen karkaamisesta.

Kunnilla on itsemääräämisoikeus ja lainsäädännöllinen tasa-arvo, joten kunnilla on myös oltava mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa. Kuntalaki on kaikille sama, vaikka kunnat ovat erikokoisia. Sen vuoksi jokaisella kunnalla tulisi olla oma edustajansa aluevaltuustossa, koska siellä käsitellään kaikkien kuntien palveluja ja siihen käytetään kaikkien kuntien rahoja.

Uudistuksen keskeinen tavoite, yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinalueesta riippumatta vaarantuu, mikäli alueen kaikki kunnat eivät ole edustettuina aluevaltuustoissa. Vaikutusvallan keskittyminen keskuskaupunkiin/kaupunkeihin luo eriarvoisuutta alueellisesti. Soten lainsäädännössä tätä ongelmaa ei valitettavasti tunnisteta.

Hyvinvointialueiden rahoitus Kuntaliiton mukaan ei ole riittävä, joten tarve palvelujen leikkauksille on todennäköistä ja se vie pohjan tärkeimmältä tavoitteelta, yhdenvertaisilta palveluilta. Veronmaksajien keskusliiton mukaan soten lisärahantarve on jopa 6,4 miljardia. Lisäksi soten rahoituksessa on valuvika eikä siitä löydy sellaisia instrumentteja, joilla kustannusten hillintään kyettäisiin. Joten aluevaltuustoissa tullaan käymään tiukkoja vääntöjä leikkauksista.

Mikäli lähipalveluja leikataan ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ei riitä resursseja, vaarantaa se toisen tärkeän tavoitteen eli kustannusten kasvun hillinnän. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ei ole riittäviä taloudellisia kannustimia, joten alueen reuna-aluilla olevat kunnat joutunevat kokemaan sekä sote-palvelujen karkaamisen kauemmas että vähenevät resurssit ennaltaehkäiseviin palveluihin. Pirkkalastakin voidaan lähipalvelut siirtää esimerkiksi Hatanpäälle vedoten ”lyhyeen” matkaan.

Oikeudenmukaisuutta lisäisi se, että päätöksiä palveluiden sijoittumisesta ei tehtäisi yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Pienten kuntien äänen kuuluminen on varmistettava myös monipuolisella lautakuntarakenteella.

Alueet ovat erilaisia, joten vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. äänivaltaleikkuria, joka vähentää isojen ja kasvattaa pienten kuntien painoarvoa. Tällainen on käytössä mm. Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä.

Mikäli tavoitteena on vallan keskittämisen estäminen, pitäisi lainsäädännöllä varmistaa, että minkään kunnan/kaupungin edustus ei saa olla yli 49 %. Vähin, mitä pitää demokratiavajeen puolesta tehdä, on varmistaa, että aluevaltuustoon saadaan vähintään yksi kiintiöpaikka jokaiselle kunnalle.

Nykyistä lainsäädäntöä hyvinvointialueiden valtuustojen äänivallasta on siis muutettava demokraattisemmaksi. Aluevaltuustoissa palveluverkoista päätettäessä tulisikin ottaa käyttöön äänivaltarajoite, jolla rajoitetaan isojen ja kasvatetaan pienten kuntien painoarvoa. Tästä olen tehnyt kansalaisaloitteen, joka avautuu allekirjoitettavaksi 28.10 https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9100