6. syys, 2021

Päättäjät paljon vartijoiksi HyTe -toiminnassa

Pirkkalainen 25.8.2021

Otsikossa mainitulla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä (HyTe) luodaan mahdollisuudet hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Uuden termin tavoitteena on usein synnyttää toivoa ja haluamme nähdä siinä myös lupauksia. Tässä tapauksessa HyTe -termi itsessään ei luo uutta vaan sote-uudistus antaa vain raamit. Sisällön tuottaminen jää kuntien ja hyvinvointialueen osin yhdessä ja osin kunnan yksin järjestettäväksi yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa.

Nostan muutamia teemoja aiheesta. Yksi ajankohtainen kehittämistarve on ehkäisevä mielenterveystyö. Perusta luodaan varhaislapsuudessa, joten vanhemmuuden tukeminen sekä erityistä tukea tarvitseville on varmistettava riittävät palvelut. Konkreettisena esimerkkinä Mäntsälä ja Pornainen, joissa tehtiin roima satsaus lapsiperheille mm. tarjoamalla kodinhoitajien tukea alle vuoden vanhojen lasten vanhemmille, tarpeen mukaisesti. Lasten huostaanotot vähenivät merkittävästi.

Toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen luovat sekä hyvinvointia että synnyttävät mittavat säästöt. Esimerkiksi liikuntaohjelman laatimisella varmistetaan kaikille ikäryhmille pääsy terveyttä edistävään liikuntaan. Siinä huomioitava alueellinen saatavuus ja lajien monipuolinen tarjonta. Ikääntyville mieluiten sellaista liikuntaa ja kuntoutusta, joissa yhteisöllisyys on vahvasti mukana.

Tapaturmien, väkivallan ja turvattomuuden ehkäisemisessä ympäristön turvallisuus ja esteettömyys korostuvat. Ikääntyville on varmistettava kotona asumisen turvallisuus kartoittamalla kaatumisen/tapaturmien riskit. Toimintakykyisenä kotona pärjäämiseen vaikuttavat yksin asuminen ja sen aiheuttama turvattomuuden tunne, joten henkinen turvallisuus pitää myös selvittää.

Turvallisuutta ja terveyttä vaarantavaan kiusaamisen on puututtava voimallisemmin.  Sen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen on laadittava selkeät kriteerit alkaen varhaiskasvatuksesta. Varsinkin työyhteisöissä siihen puuttuminen on haastavaa, joten ulkopuolisen asiantuntijan palkkaaminen kartoittamaan, kouluttamaan ja puuttumaan havaittuihin epäkohtiin varmasti maksaisi itsensä takaisin.

Pieniä palveluntuottajia voi tukea kehittämällä verkostomaista palveluiden tuottamistapaa sekä helposti yhteensovitettavia tietojärjestelmiä, joihin pienille palveluntuottajille on taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet liittyä. Toimiviksi on todettu myös asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti.

Ratkaisevaa HyTe -toiminnan onnistumisessa on käsitys kokonaisuudesta. Yhteistyön kehittäminen järjestöjen, seurakuntien ja yritysten kanssa edellyttää niiden toiminnan tuntemista. Julkisten palvelujen rinnalle tarvitaan myös muiden tahojen palveluja ja kolmannen sektorin erittäin tärkeää matalan kynnyksen apua ja vertaistukea.

Katseet kohdistuvatkin päättäjiin, riittääkö asiantuntemus ja kokemus eri toimijoista sekä onko riittävästi tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta hyvinvointiin ja terveyteen? Siirtymävaihe on kriittinen: mihin resurssimme riittävät, kohdistuvatko ne oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti ja ovatko kaikki ryhmät huomioituina? Miten eri tahot otetaan mukaan päätöksentekoon ja onko päätöksenteko riittävän avointa? Ratkaisujen on perustuttava tutkittuun tietoon ja asiantuntemukseen. Päättäjät ovat paljon vartijoina.