6. syys, 2021

Tiivis rakentaminen muokkaa ilmastoa

Aamulehti 7.8.2021

Ilmastonmuutoksen lisäämät helteet ja rankkasateet todennäköisesti yleistyvät. Miten olemme varautuneet niihin?

Kaupungistuminen ja erityisesti tiivis rakentaminen muokkaavat paikallisilmastoa. Se näkyy kaupunkimaisen alueen korkeampana lämpötilana verrattuna maaseutumaiseen, jossa on runsaasti kasvillisuutta ja puustoa. Ilmiönä sitä kutsutaan lämpösaarekkeeksi (Urban Heat Island) Kaupunkien keskuksissa tutkimusten ja kokemusten mukaan lämpötila on korkeampi kuin reuna-alueilla.

Kaupungin rakenteisiin varastoituu auringon säteilyenergiaa päivän aikana, joka vapautuu yöllä. Yläpuolella oleva viileämpi ilma ei pääse jäähdyttämään kapeiden katujen ilmaa. Tähän lämpösaarekeilmiöön vaikuttaa kaupunkirakenne ja katutilan mitoitukset. Kapeat katukuilut ja kortteleiden sisäosat estävät osittain lämmön poistumista ympäröivään ilmaan. Keinotekoisiin pintoihin (tiili, betoni, asfaltti) lämpöä varastoituu runsaammin, kuin pintoihin, joita peittävät luonnolliset materiaalit (puu, kasvillisuus).

Myös ilmavirtaukset katukuilussa muuttuvat ja tuulettumista ei enää tapahdu. Suunnittelussa tämäkin tulisi huomioida.

Kuumissa maissa helteet on huomioitu mm. rakentamisessa. Talon ympärille rakennetut verannat estävät auringon pääsyn sisätiloihin, isoja puita jätetään varjostamaan taloja ja ikkunoissa on sälekaihtimet asennettu ulkopuolelle sekä markiiseja. Myös villiviinit tai muut köynnökset varjostavat rakennuksien seiniä. Kun estetään auringon lämpösäteilyn pääsy rakennuksien sisälle, on se energiankulutuksen kannalta järkevämpää kuin jo lämmenneiden tilojen jäähdytys.

Korkea lämpötila aiheuttaa lämpöstressiä ja on terveydelle haitallista. Lämpösaarekkeissa on myös keskimääräistä heikompi ilmanlaatu, jolla myös on terveysvaikutuksia. Lisäksi puut ja pensaat voivat osin estää hiukkasten leviämistä tieltä ympäristöön.

Asfaltilla peitetyt pinnat eivät myöskään sido vettä kuten luonnolliset pinnat (puustot ja aluskasvillisuus sekä hiekkaiset/läpäisevät maat) Tämän seurauksen viemäröinti kuljettaa suurimman osan sadevesistä suoraan vesistöihin. Hulevesi ei kuulu jätevesiviemäriin. Jos hulevesiä johdetaan jätevesiviemäriin, rankkasateella tai lumen sulamisaikaan viemäri täyttyy liikaa, jolloin se ei vedä ja syntyy ylivuoto. Jätevesi virtaa tällöin viemäristä lähivesistöön tai jopa kiinteistöjen kellareihin. Vesistössä puhdistamaton jätevesi voi aiheuttaa uimaveden likaantumista, happikatoa ja levien lisääntymistä. Ajoratojen hulevesiä kannattaa ohjata istutusalueille eikä istutusaluetta pidä rajata ajoradasta reunakivellä vaan suunnitellaan niin, että vedet ohjautuvat istutusalueille. Hulevesille varattu tila toimii myös lumitilana tulevina vuosikymmeninä, kun lunta voi kerralla sataa runsaasti.

Nyt pitäisi vakavasti pohtia miten voidaan ehkäistä tiiviin rakentamisen vaikutuksia. Lämpösaareke, tulvat ja hulevesien valuminen vesistöihin sekä vaikutus asukkaiden viihtyvyyteen on otettava vakavasti.  Rakentaminen pitää tapahtua asukkaiden ja luonnon hyvinvointi edellä. Riittävä väljyys sekä viheralueiden, lähimetsien ja puistojen merkitys asukkaiden hyvinvoinnille ja luonnolle ovat kiistattomat.