23. huhti, 2021

Kestävä kehitys huomioi myös rakentamisen päästöt

Tamperelainen 21.4.2021

Olemmeko onnistumassa päästötavoitteissamme vain siksi, että todellisia rakentamisesta, kulutuksesta ja materiaaleista syntyneet päästöt on onnistuttu ulkoistamaan kehittyviin maihin? Kenen päästöjä itseasiassa ovat ne ikävän maineen saaneet ”kiinalaisten päästöt”?

Monet kunnat ovat liittyneet Hiilineutraalit kunnat -hankkeeseen (Hinku) ja joidenkin ilmastopäästöjen laskennasta löytyy yllättävä puute, niistä puuttuvat rakentamisen päästöt teiden, raiteiden ja tiestön osalta (materiaalit ym.). Kuitenkin niissä on mukana mm. maataloudesta eläinten ruoansulatus ja lannankäsittely.

Samainen puute on Tampereen seudun Raitiotien yleissuunnitelmassa. Siinä painotetaan käytön aikaisia päästöjä ja sivuutetaan elinkaaren kokonaispäästöt. Raiteiden päästöistä 46% syntyy rakentamisvaiheessa, 26% käytössä ja 28% kunnossapidossa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 38/2011). Moottoritien kohdalla elinkaarivaiheittain jaoteltuna noin 57 % päästöistä syntyy rakentamisvaiheessa, noin 12 % käytössä ja noin 31 % kunnossapidossa.

Päästöjä tarkasteltaessa on otettava huomioon myös ne päästöt ja luontoarvoja tuhoavat vaikutukset, jotka syntyvät vuosia kestävän raiteiston/tiestön rakentamisesta.

Koska esimerkiksi Pirkkalan ilmastotiekartasta rakennusmateriaalien osuus päästöistä puuttuu, näyttää tieliikenteen osuus kohtuuttoman suurelta.

SYKE (Suomen ympäristökeskus) kuitenkin kertoo, että tieliikenteen osuus Suomen paikallispäästöistä on n. 17 %, josta henkilöautojen osuus 9 %. Joten Pirkkalan 46 % on todella suuri ja synnyttää mielikuvan, että yksityisautoilun rajoittamiseen on pikaisesti ryhdyttävä. Tavoitteeksi asetettiinkin 50 % vähennys tieliikenteen päästöille.

Joukkoliikennettä varten ja keskittämisen seurauksena rakentaminen lisääntyy, joten sen osuus pitäisi näkyä päästöissä. Eikö myös rakentamiselle ja sen materiaaleille pitäisi asettaa yhtä kunnianhimoiset tavoitteet?