11. loka, 2020

Vertaistuki mahdollistaa pysyviä elämäntapamuutoksia

Helsingin Sanomat 25.8.2020

Omaishoito on usein sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavaa ja hoitajien jaksamisesta on syytä olla huolissaan. Haastava arki koskettaa kokonaisia perheitä ja säteilee yhteiskuntaan kasvavina kustannuksina. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yli 700 000 työikäistä henkilöä huolehtii läheisestään Suomessa.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt. Perheet tarvitsevat varhaista tukea, jotta vältyttäisiin inhimillisiltä kärsimyksiltä ja kasvavilta kustannuksilta. Pelkkä taloudellinen tuki ei aina ole se paras – joskin tärkeä - ratkaisu, tarvitaan myös vertaistukea, parisuhteen tukemista sekä erityisesti kotiin tuotavia palveluja.

Omaishoitajilla ystävyyssuhteiden ylläpitäminen usein vähenee sitovan omaishoitajuuden vuoksi ja monilta puuttuu läheisten tuki, yksinhuoltajuus on yleisempää kuin muilla. Mahdollisuudet lepoon, rentoutumiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ovat rajallisia.

Monet lasten omaishoitajat haluaisivat pysyä työelämässä pitääkseen yllä ammattitaitoa ja useille se on taloudellisesti välttämätöntäkin. Työelämäosallisuus ei kuitenkaan onnistu, mikäli toimintakyky on puutteellista.

OPASTE/Omaishoidosta pienin askelin työelämään -hankkeen päätavoitteena on toimintakyvyn tukeminen ja kohderyhmänä työikäiset omaishoitajat. Valtaosa on erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempia. Joukossa on läheistään hoitavia, joiden elämäntilanne ja toimintakyky estävät heitä osallistumasta työelämään ilman räätälöityä tukea. Kuntoutussäätiön ja Kelan tutkimus (2019) osoittaa, että lastaan hoitavat ovat kaikkein haastavimmassa asemassa ja muita omaishoitajia kuormittuneempia.

Toimintakykyä on hankkeessa mitattu ja seurattu kuntoilukokeilulla, terveyskuntotesteillä ja Kykyviisarilla. Yli 40 % koki saaneensa parempaa toimintakykyä. Omaishoitajilla mieli-osio on keskimäärin heikoin osa-alue, mikä kertoo henkisestä kuormituksesta, siinä oli tapahtunut parannusta. Haastatteluissa eniten muutoksia toivottiin fyysiseen kuntoon, mielen hyvinvointiin ja osallisuuteen. Arjessa jaksamiseen miltei kaikki kokivat saaneensa parannusta ja työssä jaksamiseen jopa 95 %. Vertaistuen merkitys nousi esille lähes kaikissa vapaamuotoisissa vastauksissa.

Terveyskuntotestien koettiin aktivoineen omaehtoiseen kuntoiluun. Testeissä selvisi, että erityisesti naispuolisten työikäisten omaishoitajien (N = 55) lähtötaso kestävyydessä oli heikko 2 (asteikolla 1-7) Tähän on ehdottomasti löydettävä resursseja, jotta heikko fyysisen toimintakyky ei johtaisi terveysriskeihin, uupumiseen ja mahdollisesti jopa lasten huostaanottoihin.

Huomionarvoista on, että puolen vuoden kuntoilukokeilussa toimintakyky parani eniten niillä, jotka saivat liikuntaan kaverin ja ryhmäytyivät vertaisten kanssa. Kokeilu osoittaa, että yhdistämällä vertaistuki terveyskunnon kohentamiseen päästään pysyvämpiin elämäntapamuutoksiin.

Lopuksi suora lainaus webropol -kyselystä: ”Olen saanut virtaa ja intoa omaan liikkumiseeni ja sitä kautta jaksamista arkeeni. Vertaistuki ja uudet ystävät ovat olleet tärkeitä… Pienetkin jutut piristävät ja sitä kautta työssä jaksaminen paranee.”