3. kesä, 2020

Kymmenellä haulla lämmittää kattilan vettä

Aamulehti 31.5.2020

(Alkuperäinen otsikko: Tietoliikenteen hiilijalanjälki yllättää)

Ilmastotietoiset ja ahdistuneet ovat huolissaan yksityisautoilusta, lihansyönnistä ja lentämisestä, mutta kukaan ei uskalla puhua netin käytöstä. Tämä on kieltämättä epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua.

Jokaisen videoklikkauksen taustalla on pitkä laiteketju: palvelimet ja jättimäiset konesalit jotka vaativat jatkuvaa jäähdyttämistä, tietoverkon eri osat, reitittimet, modeemi, toistolaite sekä näyttö jotka kaikki kuluttavat sähköä. Tämä ei näy katselijan omassa sähkölaskussa.

Tietotekniikan (internet, suoratoisto, pilvipalvelut) hiilijalanjälki on räjähtämässä käsiin. Haluamme yhä enemmän digitaalisia palveluja, jotka tuovat toisaalta säästöjä, mutta lisäävät energian kulutusta toisaalla. Kaikki, mikä voidaan digitalisoida, tullaan digitalisoimaan. 5G on tulossa, autot, laitteet, robotit, tekoäly tulevat myös syömään osansa energiasta.

Verkkopalvelun koon kasvaessa sen kuormittavuus kasvaa ja jokaisella sivunlatauksella palvelin ja muut osat tekevät töitä ja syövät energiaa. Mobiilidatayhteys kuluttaa jopa viisinkertaisesti verrattuna langalliseen internetyhteyteen.

Jos internet olisi valtio, se olisi Greenpeacen mukaan energiankulutukseltaan 6.suurin.

Fortune- lehden mukaan Despacito -hitin yli 5 miljardi katsomiskertaa Youtubessa (2018) vei yhtä paljon energiaa kuin mitä 40 000 yhdysvaltalaista kotia käyttää vuodessa. Jokainen ”Despacito” Google-haku aktivoi 6-8 datakeskusta ympäri maailmaa.

58 % netin datasta on videoiden streamausta. Yhden HD-tasoisen Netflix -elokuvan (2h) katselu syö energiaa 1,13 kWh eli saman verran kuin 60 teekupillisen keittämiseen menee. Kymmenellä Google-haulla lämmittäisi jo kattilallisen vettä – hakujen ollessa miljardeittain on tällä ympäristövaikutuksia.

Lopputulokseen toki vaikuttaa missä videoita pyörittävät palvelimet ja toistoketjun muut osat ovat. Intiassa palvelimen päästöt ovat jopa 4,5 kertaiset verrattuna Suomeen. Palvelimen synnyttämän lämmön talteenotolla voidaan myös vähentää päästöjä. Katselija ei valitettavasti voi valita palvelimen sijaintia eikä sitä kuinka monen palvelimen kautta video kulkee.

Päästöjä voi vähentää ostamalla käytettyjä levyjä. Kertalataus ja datan säilyttäminen omalla laitteella on myös ympäristöystävällisempää kuin suoratoisto.

Tulevan vuosikymmenen aikana tietotekniikan arvellaan syövän yhä enemmän vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Ennusteet vaihtelevat 6 – 21 prosenttiin Etlan johtavan tutkijan Timo Seppälän mukaan.

Pidämme itsestään selvänä, että käyttämämme data on vapaata ja mobiilidataliittymät ovat rajattomat. V. 2017 datan käyttö mobiililaajakaistaliittymää kohti oli Suomessa OECD-maiden suurinta, 15,45 gigatavua/kk (Ruotsi 5,7 ja Saksa 1,77). Mobiilihinnoittelussa pitäisikin siirtyä dataperusteiseen hinnoitteluun.

Digitalisaatio rapauttaa valtion veropohjaa, sillä sen tuomat muutokset syövät ansiotulovero- ja arvonlisäverokertymiä.  Ne ovat nykyisen veropohjamme keskeinen osa. Mikäli haluamme ylläpitää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, on verotuksen pohjaa uudistettava. Yksi keino on mobiilidatan verotus.