22. helmi, 2020

Eriarvoistuminen uhkaa lasten tasa-arvoisia mahdollisuuksia

KDlehti 10/2019

Taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt viime vuosina. Kehitys johtaa terveydelliseen, koulutukselliseen ja sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja ne vuorostaan vaikuttavat kokonaishyvinvointiin. Hyvinvoiva jaksaa olla myös tuottava ja on motivoitunut huolehtimaan itsestään ja lähimmäisistään. Joten perheiden ja lasten hyvinvointiin joko suoraan tai välillisesti vaikuttavat leikkaukset tai uudistukset tänään ovat huomisen kustannuksia.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja hengellinen toimintakyky ja ne ovat riippuvaisia toisistaan. Puuttumalla yhteen palapelin osista, vaikutamme koko palettiin. Kristillisdemokraattina koen eriarvoistumisen ehkäisemisen ja hyvinvoinnin edistämisen keskeisimmäksi tehtäväksemme. Poliittisten päätösten vaikutus yksittäisen kansalaisen kokonaishyvinvointiin pitäisi olla päätösten pohjalla.

Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan köyhien perheiden lasten yhdenvertaisuus ei toteudu kouluissa ja päiväkodeissa.  Sosiaalinen liikkuvuus on pysähtynyt. Varakkaiden ja korkeasti koulutettujen lapset etenevät koulutuksessa muita pidemmälle. Koulutusleikkaukset ja koulutuksen keskittäminen tulevat aiheuttamaan mittavat kustannukset kasvavina sote-kuluina. Jo nyt 25% sellaisista nuorista syrjäytyy, joiden kotikunnasta puuttuu toisen asteen koulutus. Päätös sotii nuorisotakuuta vastaan ja eriarvoistaa väestöä.

Lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset eivät tue lapsen hyvää kehitystä ja sosiaalietuuksien leikkaaminen rajoittaa vähävaraisten lasten osallistumista harrastuksiin. Pitäisikö vastikkeettoman tuen vaihtoehtona olla täsmäavustus riskiperheille? Tällainen yleensä aiheuttaa vastustusta, sillä sen koetaan leimaavan perheitä. Eikö kustannusvaikutusten vuoksi olisi parempi riittävä täsmäapu sitä tarvitseville kuin kaikille vähän? Syrjäytymiselle altistutaan siis jo lapsena.

Myös psyykkisen hyvinvoinnin perusta rakentuu varhaisvuosina.  Lapsivaikutusten arviointi on asia, johon Suomi on sitoutunut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioidessaan.

Syntyvyyden lasku osaltaan kertoo siitä, että ei luoteta yhteiskunnan tukeen perheen perustamisessa. Tukemalla vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia varmistamme tulevaisuuden vastuunkantajat. Puuttumalla eriarvoistavaan politiikkaan mahdollistamme kaikille lapsille tasa-arvoiset lähtökohdat.