28. syys, 2019

Hoidetaanko lapset työelämän tarpeista vai lapsen ehdoilla?

Pirkkalainen 3.7.2019

Perhepoliittiset ratkaisut on tehtävä ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta. Tähän velvoittaa jo YK:n lapsenoikeuksien sopimus. Elinkeinoelämä ja työmarkkinat eivät voi määritellä ja rajoittaa kuka ja miten lapsia hoidetaan.  Lastenhoidosta päättää perhe ja yhteiskunnan tehtävänä on tukea eri hoitomuotoja tasaveroisesti.

Perheiden tilanteet ja tarpeet vaihtelevat. Perheiden etuuksissa on lisättävä joustoja ja vähennettävä sääntelyä. Työelämän muutos tarkoittaa erilaisia työpäiviä ja vaihtelevaa hoitotarvetta.

Vireillä oleva uudistus tulee toteuttaa siten, että se ei ole ristiriidassa Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman ja imetyssuositusten kanssa. Kansainvälinen lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Suomea tukemaan vanhempia lasten rintaruokinnan edistämisessä. Perusteluna on lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan.

Suomessa suositellaan rintamaito vauvan ainoaksi ravinnoksi 4-6 kk. Kiinteiden ruokien ohella imettämistä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikään asti. Jos alle vuoden ikäisen lapsen hoito rajoitetaan äidin osalta viiteen kuukauteen, ei asiantuntijoiden suosituksia voida noudattaa.

Imetys tukee osaltaan lapsen oikeuksia hyvinvointiin ja yksilölliseen kasvuun. Rintamaidossa on lukuisia infektiosuojaa lisääviä, tulehdusreaktioita hillitseviä ja muita aktiivisia aineosia, jotka voivat tukea merkittävästi vastasyntyneen puolustusmekanismia.

Imettämisellä on selkeä yhteys lasten infektioihin ja se antaa pitkäaikaisen suojan ylipainoa ja monia sairauksia vastaan. Myös äideille imetys on hyödyllistä – se suojaa rinta- ja munasarjasyövältä sekä tyypin 2.diabetekselta. Myös työnantaja hyötyy välillisesti, sillä imetyksen jatkaminen päivähoidon aloittamisen jälkeen vähentää sairaan lapsen hoidosta aiheutuvia poissaoloja työstä.

Entä, jos vanhemmat haluaisivatkin pitää vapaansa samanaikaisesti? Tämän on todettu tukevan imetyksen onnistumista. Varsinkin, jos perheessä on jo ennestään lapsia. Tiukka perhevapaiden kiintiöiminen ei huomioi perheiden erilaisuutta. Joustoja perhevapaisiin tarvitaan myös perheissä, joihin syntyy kaksoset/kolmoset tai jopa enemmän.

Viimeisin Väestöliiton perhebarometri osoitti selkeästi, että perheet haluavat itse päättää perhevapaiden käytöstä. Myös kotihoidon tuki sai kyselyssä laajaa kannatusta. Nämä perheiden toiveet poikkeavat monien puolueiden näkemyksistä sekä vireillä olevasta perhevapaauudistuksesta.

Yhteiskunnan tärkein tehtävä on uuden sukupolven kasvattaminen.  Vanhemmuuden tukeminen – ei sen rajoittaminen ja sääntely - tulisikin nähdä investointina tulevaisuuteen.