8. huhti, 2019

Puurakentaminen on kestävää kehitystä

Ylöjärven Uutiset 3.4.2019

Suomen kaltaiselle maalle ainoa tapa nostaa kansantaloutta on viennin lisääminen – tai sen jalostusarvon nostaminen.

Teknologian kehittämiseen on käytetty 40 miljardia viimeisen 25 vuoden aikana, eikä kuitenkaan ole syntynyt merkittävää uutta vientituotetta Suomeen Nokian jälkeen. On luotava idea, jolla on jo valmiiksi markkinat ja kysyntää maailmalla. Suomeen pitää saada investointia, joka myös pysyy täällä. Eli sellaista, joka on riippuvainen luonnonvaroistamme ja osaamisestamme. Maa- ja metsätaloudessa on käyttämätöntä potentiaalia – löytyykö poliittista tahtoa?

Rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista ja tuottaa noin 40 % jätteistä. Valtaosa näistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Väestönkasvun ja kaupungistumisen seurauksena luonnonvarojen määrä käy rajalliseksi. Puu on energiatehokkain rakennusmateriaali ja sillä on erinomainen kyky eristää ääntä ja se on hyvä lämmöneriste. Siitä valmistetut rakennukset ovat viihtyisiä, terveellisiä ja hengittäviä.

Puurakentamisen innovointi edistäisi myös seutuyhteistyötä puutavaran hankinnassa ja jalostamisessa. Se auttaisi kehittämään puurakentamisen investointeja, soveltavaa huippututkimusta ja koulutusta Pirkanmaalla ja syntyisi osaamista, josta maailmalla on jo kysyntää. Kansainvälisesti puurakentamisen suosio kasvaa, mutta Suomi on jäänyt puurakentamisen kehittämisessä reippaasti jälkeen kilpailijamaistaan.

”Puun käyttö kasvaa rajusti tulevaisuudessa, mutta siitä saatava kansantaloudellinen hyöty laskee” kertoo tuore PTT:n tutkimus. Vaikka puun käyttö lisääntyy, valuu hyöty siitä ulkomaille. Meille jää ympäristöriskit. Kun ennen veimme paperia, olemme nyt palaamassa alhaisemman jalostusasteen tuotantoon eli selluun. Äänekosken sellutehdas kyllä työllistää, mutta jos kaikki suunnitteilla olevat sellutehtaat toteutuvat, ei puuta riitä sellunkeittoon. Tulemmeko olemaan Venäjältä tuodun puun varassa?

Esimerkiksi Tanska, jossa puuta tuskin kasvaa, on pidemmällä puunjalostuksessa kuin Suomi. Me viemme ulos lankkua ja sellua ja paluukuormalla tuodaan ne jalostettuina takaisin.  Miksi emme itse jatkojalostaisi puuta? Tällä olisi sekä työllistävä vaikutus että se nostaisi viennin arvoa moninkertaisesti.

Maailman luonnonvarat ovat rajalliset, Suomen vienti tarvitsee kipeästi jalostusarvon nostamista, sisäilmaongelmat ovat kestämättömän yleisiä ja lisäksi puuosaamisella on kysyntää maailmalla. Pirkkala voisi kaavoittamalla ohjata puurakentamista ja suosia puurakentamista julkisessa rakentamisessa. Kestävä kehitys luonnon ehdoilla ja talouskasvu eivät siis välttämättä ole ristiriidassa keskenään.