20. tammi, 2019

Fyysinen kuntoutus lisää hyvinvointia – ja säästää kustannuksia

Julkaistu: Pirkkalainen 16.1.2019

Kaatumisen pelko on yleistä ikääntyvillä. Kaatumisen seuraukset aiheuttavat valtaosan sairaalahoitoa vaativista vammoista ja tapaturmaisista kuolemista. Vakavat kaatumiset ovat lisääntyneet viimeisen 30 vuoden aikana kymmenkertaisesti.

Kaatumisen kustannukset yli 64-vuotiailla olivat yli 39 miljoonaa euroa vuonna 2000. Näistä lonkkamurtumia 82 %. Kun kotona asuva ikäihminen joutuu pysyvästi laitoshoitoon lonkkamurtuman seurauksena, ovat kustannukset ensimmäisenä vuonna noin 38500 euroa. Suomessa noin 500 000 75 vuotiaita. Puolella heistä toimintakyky on jo alentunut. Tämä joukko kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana.

Pelko kaatumisesta on realistinen pelko ikääntyvillä, erityisesti yksinasuvilla. Kun tasapaino alkaa heiketä, se altistaa liialliselle varovaisuudelle eikä ikääntynyt uskalla poistua kotoaan kaatumisen pelossa. Vähentynyt fyysinen aktiivisuus puolestaan heikentää toimintakykyä entisestään ja altistaa kaatumisille.

Ikäihmisillä lihaskunto heikkenee nopeammin kuin nuorilla, siksi säännöllinen harjoittelu olisi tärkeää. Joka kolmas lonkkamurtuma voitaisiin estää, mikäli ikääntyville mahdollistettaisiin voima- ja tasapainoharjoittelua. Kaatumisen riskitekijöistä suurimpia ovatkin heikentynyt tasapaino ja lihasvoima. Muita riskitekijöitä ovat mm. heikentynyt näkö ja liikkumiskyky sekä monilääkitys. Kaatumiset tapahtuvat usein yöaikaan, joten unilääkkeet lisäävät riskiä kaatumiseen. Myös monet sairaudet lisäävät riskiä sekä asumisen esteellisyys.

Ikääntyville suunnattu fyysinen kuntoutus ei ole pelkästään kustannusasia. Riittävä fyysinen toimintakyky lisää elämänlaatua sekä ikääntyneellä itsellään että läheisillä. Monet etäomaishoitajat ja ikääntyneiden läheiset joutuvat pelkäämään ikääntyvien turvallisuuden puolesta.

Kuntouttaminen, liikunta ja fyysinen aktiivisyys yleensä ehkäisevät myös ennenaikaista raihnastumista. Monia sairauksia voidaan välttää ja hoitaa liikunnalla. Liikunnalla on vaikutusta myös muistiin. Hyvä tasapaino lisää turvallisuutta, nivelten riittävä liikkuvuus helpottaa päivittäistä selviytymistä, lihasvoima (erityisesti alaraajojen) mahdollistaa liikkumisen kodin ulkopuolellakin ja lisää mahdollisuuksia vuorovaikutukseen toisten kanssa. Liikunta myös parantaa unen laatua ja hyvä kunto lisää itsevarmuutta ja parantaa mielialaa. Hyvä mieliala vuorostaan lisää halukkuutta liikkumiseen.

Eiköhän me pirkkalaiset pidetä huolta siitä, että myös ikääntyville kuntalaisillemme taataan riittävät palvelut toimintakykynsä ylläpitämiseen!