26. syys, 2018

Jäävätkö työttömät pian vaille tarvitsemiaan palveluja?

Julkaistu: Helsingin Sanomat 10.8.2018

Nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistyvät ja siirtyvät maakuntien vastuulle ns. kasvupalveluiksi ja ne tuotetaan markkinaehtoisesti. Rahoitus tulee olemaan yleiskatteellista eli rahoja ei korvamerkitä, vaan maakunta itse päättää miten rahat käytetään.

Maakunnan kannusteet työllistää ovat puutteelliset, jopa tavoitteelle vastakkaiset, sillä maakunnat saavat sitä enemmän yleiskatteista rahoitusta mitä enemmän on työttömiä. Kasvupalveluyritykset puolestaan saavat rahoituksensa osin tulosten perusteella.

Työvoimapalvelujen yksityistäminen avaa yrityksille pääsyn URA-asiakastietojärjestelmään, jossa on myös paljon työnhakijoiden terveyteen ja yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita, joita tähän saakka on käsitelty virkavastuulla. Entä jos palveluntarjoaja toteaa, että joidenkin työttömien osalta ei tulosta pystytäkään kerryttämään? Työllisyyspalveluja tarjoavan yrityksen ei siis kannattavuussyistä kannata tarjota tarpeellisia palveluja sellaisille työttömille, jotka eivät todennäköisesti kerrytä nopeita voittoja tai tule työllistymään. Tutkimusten mukaan jopa kolmasosa työttömistä on itse asiassa työkyvyttömiä ja he tarvitsevat muita palveluja kuten terveydenhoitoa.

Kasvupalvelut ovat harkinnanvaraisia eikä työttömällä ole subjektiivista oikeutta niihin.  Jääkö häneltä saamatta palvelut, joiden kautta hän työllistyisi ajan oloon?

Lähipalvelut ovat osoittautuneet tehokkaiksi Pirkanmaalla tehdyssä työllisyyden kuntakokeilussa. Se ei kuitenkaan saa jatkoa. Tulevat kasvupalvelut ovat lähinnä digitaalisia ja tämäkin pahentaa vaikeasti työllistyvien asemaa.

Yksi vakavimmista riskeistä on kuitenkin palvelutarpeen arvioinnin ja -ohjauksen siirtyminen yritykselle itselleen. Palveluntuottaja voisi tällöin ohjata asiakkaita tarpeettomiin, kalliisiin koulutus ym. palveluihin, joita se hyvässä lykyssä itse tuottaisi. Kannustimet siihen, että asiakas työllistyisi pysyvästi, ovat heikot.

On äärettömän tärkeää, että julkinen sektori tekee palvelutarpeen arvioinnin ja -ohjauksen, muutoin tilanne johtaa kermankuorintaan ja julkisten rahojen väärinkäyttöön. Työllistymissuunnitelman laatiminen ja vaikkapa määräaikaishaastattelut ovat viranomaistoimintaa, jota jo perustuslakivaliokunnan aikoinaan antaman lausunnon mukaan ei voi ulkoistaa.

Huomion arvoista on, että suurin osa työttömistä työllistyy täysin ilman palvelujakin, joten miksi heidän työllistämisestään pitäisikin nyt maksaa? Ongelmahan on vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät.