7. huhti, 2018

Robotisaatio - uhka ja mahdollisuus

Julkaistu: Pirkkalainen 14.2.2018

Ohjaavatko teknologiset innovaatiot tulevaisuuden työelämää vai työelämän tarpeet innovointia? Halusimmepa tai emme, kaikki mikä suinkin voidaan koneellistaa, tullaan lähivuosina koneellistamaan. Vaikutukset näkyvät työelämässä. Matalaa koulutusta edellyttäviä ja mekaanisesti toistuvia työtehtäviä tulee häviämään. Toisaalta robotit ovat myös mahdollisuus – ne voivat tehdä ihmiselle vaarallisia tai epämiellyttäviä töitä. On arvioitu, että robotit vievät jopa 40 % työpaikoista. Tosin uusia töitä syntyy samanaikaisesti jonkin verran sekä erilaisia työn tekemisen muotoja.

Työn tekeminen sitoo meidät yhteisöön, rytmittää elämää ja luo mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Mielekkään tekemisen puute, syrjäytyminen ja sen seuraukset sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti tulevat kalliiksi. Työn uudelleen jakamista on siis pohdittava vakavasti.

 Terveysteknologiassa kehitetään hoivarobotteja, ikääntyneitä valvotaan etäkameroiden avulla ja apuvälineet korvaavat jo pitkälti avustajan tarpeen. Eettisesti mielenkiintoinen kysymys on ovatko ne tuomassa lisäarvoa vai korvaavatko ne toisen ihmisen läsnäolon ja vuorovaikutuksen?

Automatisoitu liikenne tulee hillitsemään päästöjä ja onnettomuuksia ruuhkautuvissa kaupungeissa mikäli toiveet ja lupaukset täyttyvät. Jos taas uhkakuvat toteutuvat, olemme jatkuvien kyberhyökkäyksien armoilla haavoittuvan tietoliikenteen vuoksi. Kauhuskenaario itseohjautuvista autoista ei jäisi elokuvateollisuuden tehosteeksi.

Teknologian huima kehitys kieltämättä koukuttaa. Se saa meidät uskomaan jatkuvaan taloudellisen hyvinvoinnin kasvuun. Jopa siihen, että meidän ei tarvitse luopua materiaalisesta talouskasvusta rajallisten resurssien tai saastumisen vuoksi sillä 3D tulostus, pihvien kasvatus laboratoriossa ja uusien energiamuotojen kehittäminen ratkaisevat kiusalliset ongelmat. On kiva uskoa, että teknologia tulee pelastamaan meidät.

Lisääntyvälle robotisaatiolle tarvitaan uutta lainsäädäntöä. Miten itseoppiva- ja ohjautuva kone voi olla vastuussa tekemisistään? Virheitä syntyy inhimillisen toiminnan seurauksena, puutteellisen ohjelmoinnin, kyberhyökkäyksen tai tietokatkoksen seurauksena. Etsitäänkö syyllistä koneen valmistajasta, sen käyttäjästä vai yhteiskunnasta? Entä onko roboteilla oikeudellinen asema?

Euroopan parlamentissa robotisaatiota käsiteltäessä monia työtä ja sosiaaliturvaa koskevia kohtia valitettavasti poistettiin. Jostain syystä ei haluttu selvittää mitä vaikutuksia robotiikalla ja tekoälyllä tulee olemaan verotukseen ja sitä kautta sosiaaliturvaamme. Kuka maksaa tulevaisuudessa verot, kun robotit tekevät työn? Pitääkö niitä verottaa? Ohjaisiko robottien verotus teollisuutta maihin, joissa niitä ei veroteta?

On kiireesti selvitettävä robotiikan eettiset ongelmat, kyberuhkat, työttömyys ja robottien osallistaminen verotukseen. Mieluummin olemme askeleen edellä teknologian kehitystä kuin käytämme voimavaroja sen seurauksien korjaamiseen.