21. tammi, 2018

Lasten aggressiot ovat lisääntyneet huomattavasti

Julkaistu: Aamulehti 8.1.2018

Lasten lisääntynyt aggressio on otettava vakavasti. Se, miten lapsemme voivat tänään, kertoo minkälainen huominen meitä odottaa. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan pitelemättömästi aggressiivisia lapsia on yhä enemmän. Jopa 37 % varhaiskasvattajista kertoo kokeneensa fyysistä väkivaltaa työssään. Mistä lasten kasvava pahoinvointi johtuu?

Kasvatusalan asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että pienet lapset ovat liian pitkiä päiviä liian suurissa ryhmissä. Liian aikaisin päivähoitoon viedyn lapsen turvallisuuden tunne järkkyy, kun hän joutuu uusiin ja vieraisiin tilanteisiin. Hänen stressitasonsa nousee. Hän ei kykene keskittymään leikkiin tai ympäristön tutkimiseen, sillä hänen energiansa menee turvallisuuden tunteen hakemiseen. Se näkyy keskittymishäiriöinä, aggressiivisuutena, itkuisuutena tai huomion hakemisena.

Päiväkodeissa suuret ryhmät, vaihtuvat hoitajat, melu ja lasten keskinäiset ristiriidat kuormittavat lasta. Kehitysneuropsykologian dosentti Nina Sajaniemen mukaan lapsen kokema stressi näkyy kortisolitason nousuna ja se vaikeuttaa lapsen kykyä lukea sosiaalisia signaaleja. Se myös vaikeuttaa muistia ja oppimista.

Kasvatustieteiden tohtori Erja Rusasen mukaan pieni (alle 3v.) lapsi ei halua eroon vanhemmistaan pitkiksi ajoiksi isoihin ryhmiin, joissa hän joutuu kalastamaan huomiota vierailta tai vaihtuvilta aikuisilta.  Hänen mielestään erot vahingoittavat pientä lasta tavalla, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia.

Työelämän sanelemat pitkät päiväkotipäivät saavat aikaan pahoinvointia, varoittaa Rusanen. 20 tuntia viikossa riittää oppimisen ja sosiaalisten suhteiden kannalta - sitä pitäisikin suhteuttaa peruskoulun ensimmäisten luokkien tuntikehykseen.

Rusanen on huolissaan siitä, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa ei ole huomioitu turvallisen kiintymysmallin kehittymistä. Turvallinen kiintymyssuhde syntyy läheisessä, luottamuksellisessa ja pysyvässä vuorovaikutuksessa kolmen ensimmäisen vuoden aikana kun lapsen tarpeisiin vastataan riittävän oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti. Lapsi kokee, että viesteihini vastataan ja minusta huolehditaan. Lastenpsykiatrian professori Hanna Ebelingin mukaan osa lasten levottomuudesta johtuu aikuisen huomion puutteesta.

Perheiden entistä vaikeammat elämäntilanteet heijastuvat vääjäämättä päiväkotiin. Mutta myös hyvinvoivien perheiden lasten oireilu on lisääntynyt. Yhtenä syynä pidetään lisääntyviä älylaitteita ja lapsen unirytmin häiriintymistä.

Alan ammattilaiset kokevatkin, että koulutuksen antamat keinot eivät enää riitä lisääntyneen aggression hallinnassa. Kasvatusta ei voi määräänsä enempää ulkoistaa ammattilaisille. Riskivanhemmuuden tukeminen, erityislasten varhainen tuki ja ennen kaikkea perheiden erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita palvelevat hoitomuodot. Kotihoito on erittäin kustannustehokasta ja sen pitää olla realistinen vaihtoehto alle 3-vuotiaille. Näin vapautuu paikkoja sitä kipeämmin tarvitseville ja ryhmäkoot pysyvät pieninä ilman lisäkustannuksia.