26. marras, 2017

Ilmaista on vain hiirenloukun juusto

Julkaistu: Aamulehti 24.11.2017

Terveyspalvelujen yksityistäminen etenee useilla rintamilla. Jopa vähäpätöisiltä näyttävät yksittäiset linjaukset voivatkin yhdessä osoittautua mittavaksi yksityistämisprojektiksi.

Ensinnäkin kuntien talous on ajettu kuralle valtionosuuksia leikkaamalla sekä lisäämällä kuntien velvollisuuksia. Tämä on pakottanut kuntia ulkoistamaan palvelujaan. Neljän Meri-Lapin kunnan päätös ulkoistaa terveydenhoitonsa terveysjätti Mehiläiselle on miljardin euron ulkoistus.

Me poliittiset päättäjät yhdessä virkamiesten kanssa olemme vastuussa seurauksista, jotka aiheutuvat toistuvasta ja ikävä kyllä joskus tietoisesta soten alibudjetoinnista. Tiukalla budjetilla sitten perustellaan leikkaukset kuntien lakisääteisiin palveluihin. Erityisesti ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto kärsii ja se kostautuu moninkertaisena erikoissairaanhoidon kustannuksina.  Lyhytnäköinen säästö tulee yleensä kalliiksi.

Alibudjetoimalla varhaiskasvatusta joudutaan lapsien määrä ryhmissä sovittamaan budjetin raameihin vaikka pitäisi olla toisinpäin. Laitospaikkojen vähentäminen terveyskeskuksista ohjaa ikääntyviä monikansallisten hoivayritysten asiakkaaksi. Varsinkin, kun tarvittavaan kuntoutukseen ei kunnilla riitä resursseja.

Kurjistuva kuntatalous karsii julkisia palveluja ja jonot kasvavat. Samanaikaisesti meneillään olevat palvelusetelikokeilut ohjaavat asiakkaita jonoista yksityiselle sektorille. On luonnollista, että maksukykyisetkin asiakkaat haluavat siirtyä julkisin varoin kustannetun maksuttoman palvelun pariin ja tämä onkin jo lisännyt palvelujen kysyntää.

Moniongelmaiset asiakkaat, joilla on vaikeita sairauksia tai tarvitsevat lisäksi sosiaalipalveluja, rajataan pois palvelusetelin piiristä. Tämä johtaa siihen, että setelin käyttöön ohjautuvat helpot tapaukset samalla kun julkiselle sektorille jäävät edelleen vaikeahoitoiset ja kalliit tapaukset.

Valinnanvapausmalli Islannissa on laajempi kuin muualla ja terveyspalvelujen yksityistäminen on edennyt pitkälle.  Se on johtanut siihen, että erikoislääkärit ovat perustaneet omat firmat, sairaaloiden asiantuntijat ovat siirtyneet yksityiselle puolelle ja julkisen terveydenhuollon varassa olevat krooniset potilaat ovat kärsineet. Kaikissa niissä maissa, joissa valinnanvapaus tavalla tai toisella on jo toteutettu, ovat terveyskustannukset suhteessa BKT:hen korkeammat kuin Suomessa.