18. marras, 2017
Julkaistu: Aamulehti 23.10 (lyhensi + muutti otsikon) Pohjalainen 28.10.2017
Parhaimmillaan asiakasseteli lisää valinnanvapautta, parantaa palvelujen saatavuutta ja monipuolistaa palvelutuotantoa. Erityisesti sen merkitys pk-yrityksille on tärkeä. Mutta huonosti toteutettuna se on riski näille kaikille. Myös veronmaksajille.
Pääsy palveluntuottajaksi on mahdollistettava myös pk-yrityksille ja ammatinharjoittajille, sillä kilpailutuksissa usein vaaditaan suurien kokonaisuuksien hallintaa ja pienet toimijat jäävät siten ulkopuolelle.
Kaikki eivät kykene valitsemaan. Tutkimusten mukaan kansalaisen asemaa valitsijana parantaa hyvä koulutus ja toimintakyky sekä riittävät taloudelliset resurssit. Asiakasseteli ei lisää niiden ihmisten valinnanvapautta, joilla ei ole varaa maksaa omavastuuosuutta. Tällä on eriarvoisuutta lisäävä vaikutus.
Erityisryhmien, kuten toimeentulotuen saajien mahdollisuudet valita ovat jo lähtökohtaisesti rajalliset. Moniongelmaiset asiakkaat, joilla on vaikeita sairauksia tai tarvitsevat lisäksi sosiaalipalveluja, rajataan pois asiakassetelin piiristä. Tämä johtaa siihen, että setelin käyttöön ohjautuvat helpot tapaukset samalla kun julkiselle sektorille jäävät edelleen vaikeahoitoiset ja kalliit tapaukset.
Hallituksen esityksen oletus on, että asiakassetelin omavastuuosuus on korkeampi kuin julkisen palvelun asiakasmaksu. Tämä rajoittaa heikossa taloudellisessa asemassa olevien mahdollisuuksia valita vapaasti. Ikävä kyllä uudistuksen oli tarkoitus nimenomaan varmistaa nopean palveluun pääsyn lompakon paksuudesta riippumatta ja taata tasa-arvoiset palvelut kaikille.
Omavastuuosuudella on toisaalta tarpeettomia palveluja karsiva vaikutus, mutta siinä tapauksessa sen on perustuttava maksukykyyn. Tasasuuruisena se rokottaa pienituloisia. Jos taas palvelumaksuille asetettaisiin hintakatto, se johtaisi laadun heikkenemiseen ja paremmasta palvelusta joutuisi maksamaan lisää. Jos asiakassetelissä ei olisi omavastuuosuutta ollenkaan, se kasvattaisi veronmaksajien kuormitusta lisää ja olisimme ”raha seuraa potilasta” –tilanteessa, jolla on todettu olevan kustannuksia lisäävä vaikutus.
Palveluja tuottavia toimijoita on oltava runsaasti, jotta aito ja terve hintakilpailu pitäisi kustannusten nousun kurissa. Palvelutuotannon keskittyminen ei kuitenkaan lupaa tervettä kilpailua.
Ministeri Risikon mielestä asiakasseteli on subjektiivinen oikeus - joka ei kuitenkaan käytännössä toteudu kaikkien kohdalla. Maksukykyisille se on tervetullut kädenojennus. Onhan se paljon mittavampi kuin inflaation kärsinyt kela-korvaus.
Riskinä on, että asiakasseteli rakennetaan siten, että vähitellen käyttäjän omavastuuosuus kasvaa – aivan samoin kuin kävi kela-korvaustenkin osalta. Siitä tulee hintoja nostava mekanismi.
Asiakasseteli ulotetaan nyt myös erikoissairaanhoitoon. Todellisen uhkaskenaario on, että osaajat päätyvät yksityiselle puolelle ja se vaarantaisi laadukkaan päivystyksen sekä pienten sairaaloiden toiminnan.
Mitä vaativammasta erityisosaamisesta on kyse, sen vähemmän alalla on kilpailua. Kovilla markkinoilla nämä erityisalat voivat laittaa asiakkaat täysin polvilleen. Markkinaehtoisuus sopii huonosti terveydenhoitoon yleensä – ja erityisesti erikoissairaanhoitoon.
Uusimmat kommentit
26.07 | 05:25
Erinomainen kirjoitus Etelä-Suomen Sanomissa (Lahti) tänään 26.7. Oletettavasti joissakin muissakin lehdissä?
22.06 | 19:00
Olipa sinulla hyvä juttu keskiviikon 22.6.22 Aamulehdessä. Tartuit isoon ongelmaan.
26.05 | 07:47
Hei Riitta!Perun tuloni vaaliavustajaksi
24.05 | 11:16
Hyvä Riitta,Kiva, persoonallinen esittely.