17. marras, 2016

Hallitusammattilaiset ja jääviys

Julkaistu: Aamulehti 1.11.2016

Hallitusammattilainen Martti Silvennoinen otti kantaa (AL 27.10) kirjoitukseeni (AL 21.10) jossa ilmaisin huoleni demokratian kaventumisesta maakuntauudistuksessa. Lisäksi pakkoyhtiöittämisellä päätöksenteko siirrettäisiin suljettujen ovien taakse ja luottamushenkilöiden tilalle tulisivat hallitusammattilaiset.

Siitä olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa, että julkisen vallan tehtävänä on ohjata sote-yhtiöiden toimintaa. Ongelma vain on siinä, että osakeyhtiön ei tarvitse julkistaa kaikkia sote-tietojaan tai valmistelemiaan asioita.  Joten miten tulevat maakuntavaltuutetut saavat riittävästi tietoa päättäessään sote-palvelujen järjestämisestä maakunnassa? Avoimuus tarkoittaa, että tietoa saadaan myös sellaisista asioista, joista johto ei halua viestiä.

Hallitus on luvannut, että julkisuuslakia tiukennetaan – tosin lupauksia annettiin myös hallintarekisteristä ja koulutusleikkauksistakin. Äänestäjillä ei valitettavasti ole palautusoikeutta, mikäli sopimukset eivät pidä.

Hallitusammattilaiset istuvat usein monissa eri hallituksissa. Tämä nostaa kysymyksen jääviydestä. Tällaisessa hyvä veli verkostossa syntyy mahdollisuuksia nostaa vuorollaan toistensa palkkoja ja bonuksia. Monesti samat hallitusammattilaiset istuvat toistensa yritysten hallituksissa ja päättävät niissä palkitsemisesta. Jäsenyydet yhdistyksissä ja säätiöissä ovat myös suosittuja. En suinkaan vähättele hallitusammattilaisten asiantuntemusta, onhan heillä monilla pitkä kokemus hallitustyöskentelystä.

Kilpailuviraston mukaan mitä harvemmissa käsissä hallinto on, sitä alttiimpi se on korruptiolle.  Joten toistan kysymykseni, miten varmistamme, että päätösvalta yhteiskunnassamme ei keskity ja kätkeydy osakeyhtiölain suojiin?