29. syys, 2016

Ikääntyneillä rahastaminen kiinnostaa markkinoita

Julkaistu: Pirkkalainen 28.9

Saako kunta muuttaa asiakkaan hoitomuodon laitoshoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi, jotta voitaisiin periä korkeampia maksuja hoidosta? Tällaiseen ongelmaan on puuttunut lakimies Yrjö Mattila Omaishoitajat ja läheiset -liitosta. Tapausesimerkkinä vanhainkoti, joka remontin yhteydessä muutettiin tehostetun palveluasumisen kodiksi. Asiakas, joka sekä ennen että jälkeen remontin oli täysin kahden henkilön avun tarpeessa, joutuikin nyt maksamaan laitoshoitomaksun sijasta sekä vuokraa, kotihoidon maksua että vielä erikseen maksuja saamistaan tukipalveluista.

Päätöksestä valitettiin lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. KHO katsoi julkisen edun vaativan, että kunnan ei tarvitse periä henkilöltä maksuja laitoshoidon maksuina vaan korkeampina avohuollon maksuina. Julkinen etu tarkoittanee taloudellista hyötyä – mutta entä pitkässä juoksussa? Kuka kerää tällaisten ratkaisujen hyödyt?

Entä miten kotiin jäävä pienempituloinen puoliso pärjää taloudellisesti, kun kaikki tulot menevät palveluasumisen maksuihin? Tilanne aiheuttaa epävarmuutta ja omaishoito saattaa pitkittyä vaarallisen kauan omaishoitajan terveyden kustannuksella. Omaishoitaja sinnittelee syystäkin, sillä tehostettu palveluasuminen voi maksaa jopa 3 000 – 5 000 euroa kuukaudessa.

Useat kunnat ovat tiukan taloustilanteen vuoksi joutuneet vähentämään laitospaikkoja ja samalla ovat ulkoistaneet toiminnan yksityisille yrityksille. Kilpailutukset voittaa useimmiten monikansallinen yritys. Kun kuntien, järjestöjen ja kotimaisten pk-yritysten yksiköt joutuvat lopettamaan, ne eivät yleensä tule takaisin.

Attendo, Esperi, Mehiläinen, Mainio Vire ja MI-Hoiva ovat pääomasijoittajien omistuksessa. Kotimaiset hoiva-alan pk-yrittäjät ovat häviämässä kentältä jonka seurauksena kunnilta jää saamatta verotuloja – näin kävi Rääkkylälle, joka tiukan taloustilanteen vuoksi ulkoisti koko sote-toimintansa Attendolle ja on nyt kriisikunta. Toisin sanoen, kun laitospaikkoja vähennetään, siirtyy maksu asiakkaalle itselle ja maksun saajaksi päätyy monikansallinen yritys. Tätäkö on julkinen etu, KHO?

Ikääntyneiden määrä lisääntyy sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Kustannukset tulevat jatkossakin nousemaan. Tällä on perusteltu laitoshoitopaikkojen systemaattista karsimista ja asiakkaita on siirretty tehostettuun palveluasumiseen. Hoito usein pysyy samana samoin kuin asiakkaan kunto, vain maksut siirtyvät asiakkaan itsensä maksamiksi.

Palveluasumiseen on saatava valtakunnallinen maksusääntö. Nyt kunnat/yritykset voivat suvereenisti päättää palveluasumisen maksuista – ja ne voivat olla jopa suurempia kuin henkilön tulot.  Laki sallii maksujen kohtuullistamisen, mutta useimmissa kunnissa tätä ei joko tiedetä tai sitä ei noudateta.

Toivottavasti kuntapäättäjät katsovat pidemmälle kuin seuraavaan talousarvioon ja varmistavat paikallisten pk-yritysten toimintamahdollisuudet kunnassa. Hyviä kotimaisia, yhteiskunnallisia yrityksiä on toistaiseksi vielä markkinoilla.