5. kesä, 2016

Kuka hyötyy keskittämisestä? (2)

Julkaistu: Pirkkalainen 4.5.2016

Jos suuruuden ekonomia kannattaisi, menisi isoilla kaupungeilla hyvin. Kuntaliitoksia perusteltiin mm. sillä, että hallintoa keventämällä muodostuu säästöjä. Hallinnon osuus on vain 5% kuntien menoista. Joten jostain muusta ne luvatut säästöt pitäisi löytyä.

Palvelujen ja työpaikkojen keskittämistä perustellaan myös säästöillä. Tuoko se säästöjä, jos satoja jo olemassa olevia terveyskeskuksia jää käyttämättä samalla kun keskuksiin joudutaan rakentamaan ne uudelleen? Keskittäminen johtaa muunkin maaseudulla olevan  infrastruktuurin tuhlaukseen. Jo kertaalleen rakennetut koulut, päiväkodit, viemärit, tiet ja muu infra joudutaan rakentamaan uudelleen kasvukeskuksien uusille asukkaille.

Keskittämällä syntyy suuria palveluyksiköitä eikä pienillä, paikallisilla yrittäjillä ole mahdollista pärjätä kilpailutuksissa. Monikansalliset suuryritykset voittavat kilpailutukset mm. tilapäisellä alihinnoittelulla. Tämä johtaa monopolisoitumiseen eikä se todistetusti tuo säästöjä. Lisäksi kunnat menettävät verotuloja ja pahimmassa tapauksessa ajautuvat kriisikunniksi. Näin kävi Rääkkylälle, joka ulkoisti sote-toimintansa Attendolle.

Keskittämällä  investoinnit, palvelut, työpaikat ja koulutus pakotetaan väestö muuttamaan perässä. Tämä johtaa asumisen kustannusten nousuun keskuksissa. Pääkaupunkiseudulla  asumista ei pysty pienellä palkalla maksamaan ja tämä lisää verovaroin kustannettavia asumis- ja toimeentulotukia. Samalla harvaan asutulla alueella asuntojen hinnat romahtavat, joten  halu myydä asunto alle rakentamiskustannusten ei houkuta. Elinkeinoelämäkin tulee siis kärsimään, sillä työn tarjonta ja kysyntä eivät  kohtaa. Työttömyyskustannukset kasvavat. Lisäksi väestö eriarvoistuu, kun keskiasteen koulutukset keskitetään kasvukeskuksiin. Tämä lisää syrjäytymisestä johtuvia kustannuksia.

Sote-palvelujen etääntyessä  kasvavat matkakulut ja menetetty työaika voi osoittautua kalliimmaksi kuin itse hoito. Matkakulut ovat jo noin 300 miljoonaa ja toistaiseksi vain pieni osa korvauksiin oikeutetuista hakee korvausta. Kustannusten nousu ennustaa asiakkaiden aktivoitumista korvaushakemuksiin. Lisäksi pitkä etäisyys hoitoon eriarvoistaa väestöä ja lisää kustannuksia, sillä viivästynyt ensihoito lisää komplikaatioita.

Maatalous ja luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttävät riittäviä palveluja sekä toimivaa infraa maaseudulle. Maa- ja metsätalouden  jalostusasteen nostaminen lisäisi vientituloja, mutta kuka haluaa yrittäjäksi alueelle, jolta palvelut on viety?

Onko hyötyjä ja haittoja tutkittu riittävästi, sillä keskittäminen johtaa peruuttamattomiin seurauksiin suurimmassa osassa maatamme?