16. syys, 2015

Monikansalliset suurhankkeet kuolinisku kotimaisille

Samalla kun hallitus nipistää matalapalkkaisilta, se ei ole näkevinään rahavirtoja, jotka valuvat monikansallisten yritysten mukana muualle.

Pääkaupunkiseudun asiakas- ja potilastietojärjestelmä  Apotin ohjausryhmä on tehnyt päätösehdotuksen järjestelmätoimittajasta. Siihen on valittu amerikkalainen Epic Systems Corporation. Hankkeen hinta on 400 m€, mutta kokonaishinnaksi on arvoitu 575 m€. Vertailun vuoksi:  sunnuntailisien leikkauksella  177 m€ ja arkipyhillä 200 m€ säästöä.

Virossa  kansallinen sähköinen järjestelmä toteutettiin 10 miljoonalla eurolla ja se kattaa koko maan. Apotti on vain pääkaupunkiseudun hanke. Toivottavasti lasku ei lankea sote-uudistuksissa kaikille veronmaksajille.

Tällä massiivisella it-projektilla olisi työllistetty kotimaassa mittava määrä yrityksiä ja  työttöminä olevia it-asiantuntijoita. Verovarat olisivat myös jääneet kotimaahan.

Julkisuuteen ei  suostuta kertomaan kustannuksia yksityiskohtaisesti. Ohjausryhmää on syytetty  myös siitä, että kesken kilpailutusprosessin se salli Epicin tehdä muutoksia ratkaisumalliinsa.

Apottiin liittyy riskejä, sen on myöntänyt hankejohtaja Hannu Välimäkikin. Yksi niistä on sen massiivisuus. Samalla ohjelmalla hoidetaan sekä potilastiedot että työvuorot. Suuri taloudellinen ja toiminnallinen riski on siinä, että tarvittavat muutokset, korjaukset ja päivitykset voi tehdä vain sen toimittaja. Eli valtaosan elinkaaren kustannusten hinnasta määrittelee järjestelmän toimittaja.

Suunnitteilla oleva sote- uudistus tulee edellyttämään muutoksia, samoin työmenetelmien ja organisaatioiden muutokset. Nämä kaikki pitää tilata Epiciltä. Kun kotimainen potilasarkisto Kanta tulee käyttöön, pitää siitä tehdä Apotti-yhteensopiva. Lisäkustannuksia siis sitäkin kautta. Onko järjestelmällä tuotetakuuta, mikäli se ei toimi sopimuksen mukaisesti?

Samanaikaisesti EU:n ja Yhdysvaltojen välille ollaan tekemässä vapaakauppasopimusta TTIP:ä.  Vapaakauppaa sinänsä en vastusta, mutta siihen kytkettyjä muita sopimuksia kylläkin. Sopimukseen kytketty investointisuoja Apotin kannalta merkitsee sitä, että jos Suomi nyt haluaisi jostain syystä irtautua sopimuksesta, ei se onnistu, sillä yritys voi haastaa Suomen valtion oikeuteen menetetyistä tuloistaan. Perinteiset yritysriskit ollaan nyt ulkoistamassa  veronmaksajille.

TTIP:n muita tavoitteita on avata EU:n julkinen terveydenhuolto, koulutus ja vesihuolto yhdysvaltalaisille yrityksille. Järjestelmä hallinnoida niitä on jo tilattu. Valtioiden ja julkisten toimijoiden mahdollisuus vaikuttaa sote-asioissa vähenee ja kaupallisten etujen merkitys kasvaa.

Menetettyjen verotulojen lisäksi ollaan siis siirtämässä poliittista, taloudellista ja oikeudellista valtaa suuryrityksille. Sitä paitsi, jos hanke annettaisiin kotimaisille it-asiantuntijoille, saataisiin täällä kehitetystä uudesta ohjelmistosta mittava vientituote. Menetämmekö senkin mahdollisuuden?