24. elo, 2015

Sääntely ylläpitää tasa-arvoa ja turvallisuutta

Kun ikävälle asialle keksitään kiva nimi, on sitä helppo tukea oppositiossakin. Normien purkutalkoo kuulostaa yhteiseltä ja sääntöjä vierastavina me tartumme siihen. Esimerkkeinä turhasta sääntelystä käytetään  tähtisadetikkujen kieltämistä alle 18v ja kurkkujen käyryyttä. Joukossa toki myös esimerkiksi yrityselämää hankaloittavia säädöksiä ja turhaa byrokratiaa. Niiden kriittistä ja kaikkia osapuolia kuuntelevaa karsimista kannatan.

Vaarana kuitenkin on, että toimitaan vahvojen ehdoilla ja säädökset, jotka turvaavat esimerkiksi työntekijän oikeudet tai luonnonsuojelun, jäävät taloudellisen tavoittelun jalkoihin. Terve, demokraattisesti sovittu sääntely on yritysten ja yhteiskunnan kannalta välttämätöntä ja kuuluu sivistysvaltioon.  Nämä liittyvät järjestykseen, turvallisuuteen ja tasa-arvoon, jota ilman ajautuisimme viidakon lakien armoille.

 Esimerkkinä lainsäädäntö, jonka turvin voit Suomessa vuokrata asunnon täyttämällä parisivuisen vuokrasopimuksen. Yhdysvalloissa siihen vaaditaan  35 - sivua. Suuri osa sääntelystä on siis sellaista, että niiden olemassaolon näkee vasta, kun ne eivät toimi. Hyvinvointivaltion ominaisuuksiin kuuluu, että sääntöjen ja lakien avulla varmistetaan niidenkin asema, joilta puuttuu taloudellista ja poliittista valtaa.

Markkinaliberalismissa halutaan vapautua esteistä,  jotta  voitaisiin toteuttaa omia tavoitteita ja ajaa omaa etua. Tällainen kaikista rajoitteista vapaa kilpailu käyttää hyväkseen ihmisen ahneutta. Talouselämä kyllä hyötyy, mutta siinä mennään vahvojen ehdoilla. Äärimmilleen viety markkinaliberalismi luo epätasa-arvoiset lähtökohdat terveyden, koulutuksen, varallisuuden ja hyvinvoinnin suhteen. Varattomilla ja syrjäytyneillä olisi hyvin vaikeaa toteuttaa itseään ja tavoitteitaan.  Joten vapaus olisikin vain vahvojen ja parempiosaisten vapautta valintoihin. Köyhät ja heikommat jäisivät sivuun jo lähtökohtaisesti.

Nykyisessä hallituksessa valtaa on siirtynyt liberaalioikeistolle.  Talousliberaalit ministerit Sipilä ja Berner vastaavat käytännössä sääntelyn purkamisesta.  Esimerkiksi kuntien järjestämisvelvoitteiden purkamisesta on jo päätetty. Se voi johtaa palvelujen heikentymiseen. Toivottavasti normien purku ei tarkoita hyvinvointivaltion purkamista.

EU näyttää myös olevan talouseliitin asialla. Samalla kun Euroopan huomio oli Kreikassa ja Ukrainassa, äänestettiin EU:ssa TTIP:n puolesta. Kyseiseen EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen vapaakauppasopimukseen on kytketty mm. investointisuoja ja välimiesmenettely, joilla valtaa siirretään kansallisilta valtioilta ylikansallisille suuryrityksille. TTIP:llä pyritään eroon mm. "ikävistä" sääntelyistä luonnonsuojelussa ja työntekijöiden oikeuksissa.

Säännöt ja rajoitukset suojelevat heikompia sekä ylläpitävät taloudellista, koulutuksellista ja terveydellistä tasa-arvoa ja turvallisuutta. Eriarvoistuminen on lisääntynyt voimakkaasti. Onko nykyinen markkinaliberaalinen talouseliitti uhka demokratialle ja tasa-arvolle?